Edunvalvontaa ja tukea – lähellä sinua!

Alueyhdistys toimii OAJ:n paikallisyhdistysten sekä ala- ja oppilaitoskohtaisten jäsenyhdistystensä edunvalvonnan ja koulutuksen tukena. Alueyhdistyksen jäsenyhdistyksissä on yhteensä n. 16 000 henkilöjäsentä. Yhdistykseen kuuluvat myös alueen FSL:n jäsenet. OAJ Pääkaupunkiseutu on perustettu 6.4.2011.

Lue tuoreimmat opetusalan uutiset OAJ:n uutiskirjeestä!
*****************

 

Alueyhdistyspuheenvuoro OAJ:n syysvaltuustossa 2019 – puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti, OAJ PKS

Vuosi sitten OAJ:n valtuuston alueyhdistyspuheenvuorossa otin esiin pääkaupunkiseudun ominaispiirteen, suuren ja kasvavan kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden määrän kaikilla opetusasteilla.

Pääkaupunkiseudun alueen lapsista ja nuorista n. 30% on lähtöisin eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Alueellisia eroja on pääkaupunkiseudun sisälläkin, Vantaalta löytyy päiväkoti, jonka vieraskielisten lasten osuus on 100%, eikä koulu, jossa 70%:lla oppilaista on muu kuin suomi äidinkielenään ole enää harvinaisuus alueellamme. Vertailun vuoksi koko maan mittakaavassa noin 90%:ssa kouluissa ei ole yhtään tai on erittäin vähän äidinkieleltään muuta kuin suomea puhuvia lapsia.

Näillä on vaikutusta opettajien työhyvinvointiin, työmäärän kasvuun, työajan riittämättömyyteen sekä työn rajaamisen haasteellisuuteen.

Tähän alueelliseen haasteeseen voi lisätä niin kutsutut ei-koulukuntoiset lapset, kolmiportaisen tuen riittämättömyyden sekä näiden vaikutukset opettajan työhön.

Paikallisten tilastojen valossa alueemme kunnissa yksittäisen lapsen aiheuttamat uhka- ja vaaratilanteet ovat viimeisen viiden vuoden ajan kasvaneet, ja näyttävät kasvavan yhä – esimerkiksi Helsingissä kolmessa vuodessa ilmoitusten määrä on kasvaneet noin 500:lla, muissa kunnissa uhka- ja vaaratilanteiden lisääntymistahti on ollut ehkä jopa tiukempi.  Lisäksi Vantaalla vuoden 2018 Kunta10-tulosten mukaan 65% varhaiskasvatuksen työntekijöistä ilmoitti kokeneensa uhka- ja vaaratilanteita.

Kolmiportaisen tuen riittämättömyys on arkipäivää. Ei-koulukuntoisia ovat mm. traumatisoituneet, psyykkisesti oireilevat lapset, he ovat koulussa ja varhaiskasvatuksessa – muutakaan paikkaa ei ole – jonottaen erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen tukea. Heille tukitoimiresurssit ovat usein riittämättömiä. Valtuutettu Gretel Ruuskanen kysyikin ministeri Li Anderssonilta, mitä on tehtävissä. Toivottavasti tuen järjestämiseen saadaan joku roti!

Pääkaupunkiseudulla opettajan työn määrä kasvaa edelleen, mutta työn resurssit, työolot ja palkkakehitys eivät etene samassa tahdissa.

Ei ihme, että opettajakato on suuri pääkaupunkiseudulla, varhaiskasvatuksen lisäksi pula uhkaa nyt muitakin opettajaryhmiä. Miten saamme opettajia alueelle? Asuminen ja eläminen on kallista, työ haastavaa eikä palkalla kilpailla.

Alueen palkkataso tuskin nousee verrattuna muihin alueisiin, pohdimmekin alueen valtuutettujen kesken, voisiko alueen opettajien jäsenmaksua pienentää, jotain vastaantuloa sekin olisi.

Kouluamme uhkaa opettajapula

Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina vailla vertaa. Menestyksen on mahdollistanut se, että opettajan ammatti on ollut tavoiteltu ja haluttu. Opettajankoulutukseen hakeutuneiden määrä on ollut suuri ja alan vaihtajia on ollut vähän. Opettajan ammatissa on viihdytty ja ammatillinen itsearvostus on ollut korkealla. Tällä on ollut suora vaikutus työmotivaatioon.

Huolestuttavia merkkejä muutoksesta on kuitenkin ollut havaittavissa. Luokanopettajan koulutukseen hakeutuvien määrä on ollut useiden vuosien ajan laskussa ja yhä useampi opettajan työtä tekevä pohtii alanvaihtoa.

Mielestäni merkittävin syy siihen, että opettajankoulutukseen hakeutuvien määrä on alentunut, on se kokemus, joka opiskelupaikkaa valitsevalla on omasta kouluajastaan. Kokemus siitä, että opettajalla on ollut aikaa yksilöllisesti ohjata ja kannustaa, saa opiskelupaikkaa valitsevan nuoren todennäköisemmin valitsemaan opetusalan. Jos kokemus kouluajalta on sellainen, että opettajan aika ei näytä riittävän perustehtävistä suoriutumisen, ei se ainakaan kannusta nuorta hakeutumaan alalle.

Opettajan työn kuormittavuuden lisääntyminen vaikuttaa myös siihen, että opettajat pohtivat entistä enemmän alan vaihtamista. Keskusteluissani lukuisten opettajien kanssa kuuluu toistuvasti sama viesti – Jaksanko tätä työtä jouluun asti uupumatta.

Kuormittavuutta opettajan työssä ovat lisänneet lukuisat tekijät. Väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Koulujen tilat ovat joissain kouluissa riittämättömiä tai väistötiloista johtuen koulupäivän rutiinit ovat työllistäviä. Opettajilta kerätyn palautteen perusteella kolmiportaisen tuen toimivuuteen ollaan tyytymättömiä. Oppilaan tarvitsemaa tukea ei ole saatavilla riittävästi ja prosessit ovat käsittämättömän hitaita. Osa opettajista kertoo kuormittavuuden lisääntyvän myös siitä syystä, ettei rehtori ole tavoitettavissa koululla.

Puheen tasolla opettajien työn kuormittavuus tunnustetaan, mutta toimet sen vähentämiseksi ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Tehdyt tutkimukset, kuten Kunta10- ja työterveystutkimus, tukevat edellä esittämääni. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan tavoilla, jotka vaikuttavat kosmeettisilta. Oppilaiden lisääntyneeseen väkivaltaisuuteen on tarjottu opettajien täydennyskoulutusta ikään kuin oppilaiden väkivaltaisuus olisi opettajien osaamattomuuden syytä.

Opettajan ammatin vetovoima on koulujärjestelmämme kultajyvä, jonka vaalimisen pitää olla jokaisen koulutuksen parissa työskentelevän tärkein tehtävä. Mikään muu asia ei ole sitä tärkeämpi. Kaikki muut asiat ovat sille alisteisia. Voimme laatia toinen toistaan parempia opetussuunnitelmia. Voimme tehdä kuutioittain strategioita ja käynnistää niitä tukevia hankkeita. Niillä ei ole viimekädessä merkitystä, ellei niitä ole toteuttamassa osaavat ja motivoituneet, työstään nauttivat opettajat.

Työskentelyolosuhteet kouluissa on saatava kuntoon. Se tapahtuu osin resursseja lisäämällä ja osin kuuntelemalla tarkasti sitä palautetta, joita käytännön opetustyötä tekeviltä saadaan. Jos annamme maailman parhaan koulujärjestelmämme rapautua väärien päätösten, liiallisten resurssileikkausten ja kentältä tulevan palautteen sivuuttamisen vuoksi, joudumme tilanteeseen, jonka korjaaminen on sekä hidasta että kallista. Varoittavia esimerkkejä löytyy naapurimaistamme. Nyt voi olla viimeinen hetki toimia sen turvaamiseksi, että myös tulevat voivat opiskella maailman parhaassa koulussa maailman parhaiden opettajien johdolla.

Timo Saavalainen
YSI-jaoston puheenjohtaja

OAJ Pääkaupunkiseutu järjesti koulutuksen yhdistysten tiedottajille 23.10.2019

OAJ Pääkaupunkiseutu järjesti koulutuksen yhdistysten tiedottajille 23.10.2019.

Tilaisuuden kouluttajana toimi tiedottaja, koulutussuunnittelija Marika Ojala, TJS Opintokeskuksesta (TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio)

Koulutuksen tavoitteet:

  • Saada tietoa ja ideoita yhdistyksen viestinnän hoitamiseen
  • Hahmottaa, mitä materiaaleja ja kanavia hyödyntää, mistä tiedottaa
  • Saada vastauksia osallistujien mahdollisiin tiedottamisen haasteisiin

Tilaisuudessa pohdittiin facebookin kyselytyökalua hyödyntäen, mitkä ovat osallistujien mielestä kolme parasta välinettä, joiden kautta halutaan kuulla yhdistyksen toiminnasta. Onko kanavan käytöllä jokin erityinen tavoite? Mitä kohderyhmiä tavoitellaan? Miten usein viestitään, millaisia sisältöjä, kuka viestii? Viestintäkanavien hyötyjä ja haittoja pohdittiin ryhmätyönä.

Illan aikana käytiin läpi myös yhdistyksen viestintää, tapahtuman tai aiheen viestinnän suunnittelua sekä sosiaalisen median käyttöä yhdistyksen viestinnässä.

Luennoitsija Marika Ojala laati koulutuksesta osallistujien toiveet huomioiden materiaalin OneDrive Pilvipalveluun, linkki on jaettu osallistujille.  Materiaali on saatavilla myös alueyhdistyksen aktiivien käyttöön.

VOPE – VIRTAA OPELLE 4.-5.5.2019 Haikon kartano

Lauantai 4.5.2019 Haikon Villa

Ajankohtaista edunvalvonnasta, OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti

OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti esitteli VOPE-koulutuksen osallistujille alueyhdistyksen rakennetta, tavoitteita ja tehtäviä. Alueyhdistyksen tavoitteena on mm. vahvistaa alueellista ja paikallista toimintaa sekä tukea valtakunnan tason toimintaa. Alueyhdistys järjestää myös toimintaa kaikille opettajaryhmille ja jäsenyhdistysten jäsenille. OAJ Pääkaupunkiseudun opettajaryhmäkohtaiset jaostot järjestävät jäsenryhmille kohdennettua ja ajankohtaista toimintaa sekä koulutusta.

Edunvalvonnan luento-osuudessa kuultiin osallistujien toiveita, millaisia tilaisuuksia toivotaan alueyhdistyksen järjestävän sekä pohdittiin alueyhdistyksen viestintää. Osallistujia muistutettiin myös jäsenen tehtävästä ilmoittaa yhteystietonsa mahdolliset muutokset OAJ:n jäsensivujen kautta omiin jäsentietoihin.

Hanna Iso-Kuortti esitteli OAJ:n Työhyvinvoinnin teemavuodesta 2019-2020, teemavuoden sisällöistä. Ryhmätyön kautta osallistujilla oli mahdollisuus kertoa toiveitaan opettajan työhyvinvointia tukevista koulutustilaisuuksista ja sisällöistä alueyhdistykselle.

Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa kevääseen 2020 asti. Puheenjohtaja Iso-Kuortti päätti VOPE- koulutuksen edunvalvontaosuuden kertomalla tulevaan sopimuskauteen valmistautumisesta.

Lauantai 4.5.2019

Työhyvinvointiluento: Innostava työilmapiiri ja toimiva vuorovaikutus

Elina Stirkkinen, näyttelijä ja kouluttaja / Improvisaatioteatteri Stella Polaris

Miten yhteistyö sujuu parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä vaatisi, että tulisit yleisön eteen improamaan? Iltapäivässä oli luennon ohessa yhteistyö- ja –toimintaharjoituksia. Yhteisesti tilaisuudessa todettiin: ”Asiat, jotka toimivat esiintymislavalla- toimivat myös muualla”.

 

Sunnuntai 5.5.19

Sunnuntai tarjosi osallistujille mahdollisuuden opettajaryhmien tapaamisiin, virkistykseen ja lepoon omatoimisesti.

Koulutustiimi oli tavattavissa aamupäivällä Haikon Villassa. Osallistujille oli tarjolla Villassa Kahvibuffet koko aamupäivän. Ulkoilun ja levon lomassa käytiin antoisia keskusteluja.

VOPE-koulutus päättyi maittavaan lounaaseen Villa Haikossa.

Suurkiitos kaikille osallistujille! Toivottaa OAJ Pääkaupunkiseutu Koulutustiimi

 

Aika antaa ääni

Sunnuntaina 14.4.2019 ratkaistaan taas Suomen tulevaisuutta eduskuntavaalien muodossa. Kaikki muistanevat neljän vuoden takaa ne surullisenkuuluisat “Koulutuksesta ei leikata” -kyltit ehdokkaiden käsissä. Hallitus kuitenkin ryhtyi toteuttamaan ihan omaa visiotaan maan parhaaksi ja saimme kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksineen, ammatillisen reformin ja satojen miljoonien koulutussäästöt. Toki sitä ei käy kiistäminen, etteikö Suomi Oy tarvitsisi myöskin rakenteellisia muutoksia, mutta koulutuksen alasajo ei ole oikea tapa toteuttaa näitä muutoksia.

Vuosien 2012 ja 2019 välillä koulutuksesta on kokonaisuudessaan leikattu noin 2 miljardia euroa. On täysin selvää, että tälläisen mittakaavan leikkaukset romuttavat koulutusjärjestelmämme perustaa ja seurauksia maksetaan entistä kalliimmin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomen koulutustaso on kääntynyt laskuun ja perusopetuksen tasa-arvoistava yhteiskunnallinen vaikutus rapautuu kovaa vauhtia. Koska matalan koulutustason periytyvyys on tutkittu tosiasia, alkaa Suomella olla kiire kääntää koulutustaso ja koulutuksen arvostus jälleen nousuun. Jos vertaa työllisyysastetta 18-64-vuotiaiden ryhmässä pelkän perusasteen suorittaneiden ja korkeakoulutettujen välillä, ero on 43% vs. 86%. On aika helppo ymmärtää, miksi koulutukseen on syytä panostaa ja kuinka paljon rahaa sillä säästetään pitkässä juoksussa. Valitettavasti nykyään poliittinen pitkäjuoksu taitaa olla maksimissaan noin 1-2 vuotta.

Mitä seuraavan hallituksen tavoitelistalle sitten tulisi asettaa? OAJ on laatinut omat tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle ja olisi toivottavaa, että näitä poliitikkojen keskuudesssa riittävällä tarkkuudella tutkittaisiin. Itselleni tulee helposti mieleen monia ehdotuksia kasvatus- ja koulutuskentän ongelmien korjaamiseksi. Varhaiskasvatuksessa olisi mukava nähdä riittävä määrä päteviä varhaiskasvatuksen opettajia, toimimassa riittävän pienissä ryhmissä. Perusopetuksen opettajan näkisi mielellään saavan keskittyä enemmän opetukseen ja tukea tarvitsevat oppilaat saisivat omassa luokassa tai pienryhmässä tarvitsemansa tuen, joka heille kuuluu. Ammatillisen puolen resurssit pitäisi saada sille tasolle, että opettajat voivat antaa opiskelijoille riittävän määrän laadukasta opetusta ja ohjata oppimisprosessia oikeasti, eikä vain paperilla. Lisäksi vuosityöaikaan siirtyminen jätti joidenkin aseman toisia heikommaksi ja tähän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuloksellisuustavoitteet voisivat olla pienemmässä roolissa ja perusrahoitus suuremmassa roolissa, kun korkeakoulujen rahoitusta tarkastellaan. Nämä nyt vain muutamia huomioita, joilla arkea koulutuskentällä voisi heti helpottaa.

Sitten siihen alkuperäiseen otsikkoon, äänestämiseen. OAJ on listannut sivuilleen opettajataustaisia ehdokkaita eri puolueista. Heitä äänestämällä voi tietysti olettaa, että koulutuskentän tuntemusta löytyy ja koulutuksen puolesta ollaan valmiita tekemään töitä. Ehkäpä näin. Puolueet ovat julkaisseet omia tavoitteitaan ja niitä lukemalla voi saada jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kyseistä puoluetta äänestettyään on saamassa vastineeksi. Poliittinen muisti on kuitenkin lyhyt ja siksipä on hyvä lupausten lisäksi tarkastella aiempia tekoja. Tarkempia ohjeita en lähde äänestykseen antamaan, mutta käykää ehdottomasti äänestämässä ja ottakaa ehdokkaastanne ja hänen edustamastaan puolueesta selvää. Sitten vaan jännittämään, pysyykö takki.

Antti Karetie

OAJ Pääkaupunkiseudun 2. varapuheenjohtaja

 

Hiihtoloma ja vuosityöaika

Vuosityöaika on päivän sana. Ammatillinen toinen aste, OVTES- ja AVAINTA- sopimusalat,  on kyseisen asian kanssa ollut naimisissa jo syksystä 2016. Sitä sanottiin siinä vaiheessa kokeiluksi. Kokeilukausi piti kestää 1.8.2017 – 31.7.2021. Toisin kuitenkin kävi. Keväällä 2018 solmittu uusi sopimus sisälsi mahdollisuuden päättää  kokeilu jo 1.8.2018. Valtakunnan kuusi kokeiluoppilaitosta tekivät kukin omat ratkaisunsa. Pääkaupunkiseudun oppilaitoksista  kokeilun aloittivat 1.8.2017 Stadin ao. Helsingissä ja Varia Vantaalla. Kokeilujen päättäminen ja siirtyminen varsinaiseen sopimukseen tapahtui eri tahtiin eli Stadin ao. siirtyi 1.1.2019 ja Varia 1.8.2018.

Sopimuksessa ovat mukana E-osion opettajat  ja opot. Vuosityöaikaan lähti myös  Espoon OMNIA vuoden alusta.

Kaikki asian osaiset ja osattomatkin ovat varmasti tietoisia niistä perusteista, miksi ks. sopimusmalliin piti mennä. Siitä ei sen enempää. Mutta siitä enemmän, mikä on syytä kaikkien tiedostaa arvioidessaan tehdyn sopimuksen toteutusta itseään koskien.

Vuosityöaikasopimus on sopimus ja sopimuksia varten tarvitaan tavoitteita ja yhdessä tehtyjä sopimuksia, mitä tavoitteita lähdetään ajamaan.

Vuosityöaikasopimusta täytyy kehittää valtakunnan- ja paikallistasolla. Se tuskin on vielä valmis ja tuleekaan koskaan valmiiksi. Syystä, että oppilaitosten toimintaa säätelevät asiat muuttuvat nopeammassa tahdissa kuin aikaisemmin. Ammatillisen koulutuksen reformin tarkoitus oli muuttaa ammatillista koulutusta työelämälähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi. Reformiin liittyvä ammatillisen koulutuksen lain muutokset ja rahoituksen muuttumin, aiheuttivat kuitenkin sen, että muutoksia ja kehittämistä piti ja pitää tehdä aikaisempia resursseja vähemmällä.

Miten sitten hiihtoloma liittyy tähän asiaan tai siis vapaajakso, kuten sitä vuosityöaikasopimuksen mukaan nimitetään.

Siten, että sen aikana kävi selväksi,  että sekä lehtien palstoilla että somessa esiintyy asiasta niin omituisia tulkintoja ilman mitään järkevää suodatusta tai asioiden oikean laidan selvittämistä, että reaalioppilaistostoiminnassa toimijaa kummastuttaa.

Vuosityöaikasopimuskin on vain sopimus, jota työnantajan ja opetushenkilöstön välillä noudatetaan, yhdessä sovitaan ja seurataan sekä seurannan perusteella muutetaan tulkintaa ja suunnitelmia: henkilötasolla, työtapojen erilaisuudet huomioiden.  Jo ennen vuosityöaikasopimusta oli asioista sovittava ja toivottavasti tehdään niin vastakin. Sopimusyhteiskunnan perustoimintamalli, jossa jokaiselle löytyy väylät ja mahdollisuus, minkä kautta vaikuttaa asioihin – omiinsa erityisesti.

 

Leena Teittinen

OAJ PKS 1. varapuheenjohtaja
OAO-jaoston puheenjohtaja

Huolehdi, välitä, vaikuta!

Pääkaupunkiseudun alueella koulut, luokat sekä lapsi- ja opetusryhmät kasvavat ja muuttuvat inkluusion vahvistuessa yhä heterogeenisemmiksi. Alueellamme kasvatuksen ja opetuksen erityispiirre on jatkuvasti kasvava kieli- ja kulttuuriryhmien lasten ja nuorten määrä. Täällä on tavallista, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetusryhmissä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten määrä on noin 30% kun koko maan mittakaavassa 90%:ssa kouluista heitä ei ole ollenkaan tai on erittäin vähän.

Olemme huolissamme näistä lapsista ja nuorista. Olemme huolissamme heidän kielensä kehittymisestä ja kotoutumisesta, mutta olemme huolissamme myös heidän opettajistaan.

Varhaiskasvatuksessa noin joka neljännellä lapsella on kielitausta muu kuin suomi. Yle uutisoi viime syksynä valoisasti alueellamme olevasta harvinaisuudesta, päiväkodista, jossa koko päiväkodin kieli- ja kulttuuriryhmien lasten osuus on 100%. Yhä useammin kuulemme myös perusopetusryhmistä, joissa kielen oppijoiden määrä on jopa 70%. suunta on huolestuttava.

Opettajille tämä tarkoittaa lisääntynyttä työmäärää. Miten saada työaika riittämään kaikkeen työhön? Miten työtä voi rajata?

Varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetus- sekä vanhempainkeskustelut ja vartit venyvät, opetus hidastuu, opetuksen tueksi on otettava esimerkiksi kuvia, jos lapsi tai nuori ei osaa lukea tai ymmärrä kieltä. Myös vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön määrä kasvaa. Vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoriaan, kun kielitaito tai kulttuurinen tietämys eivät riitä.

Opiskelijat väsyvät. Miten käy niiden opiskelijoiden, joiden kielitaito ei ole vahva? Miten heidän opiskeluaan voi tukea? Joutuuko opettaja tukemaan, opettamaan ja ohjaamaan heitä entistä enemmän?

Ammatillisen koulutuksen lähiopetus on vähentynyt, vaikka opittavaa on paljon. Lähiopetusta voi olla vain 1,5 päivää viikosta. Loppuviikko tulisi opiskella itsenäisesti – vaillinaisella kielitaidolla, ilman vanhempien tukea. Ammatilliset opettajat kokevat, etteivät ehdi tekemään työtä työajalla. Myös Yliopistot ja korkeakoulut kansainvälistyvät. Tämä tuottaa opetukselle lisäpaineita, koska opetusta annetaan yhä useammin muulla kuin suomen kielellä.

Työn kasvava kuormitus näkyy kaikilla asteilla opettajan lisääntyvänä työmääränä. Työn määrää halutaan rajata ja kaikki työ tehdä näkyväksi, työajalla tehtäväksi. Tämän vuoksi alueellamme on käynnissä määräaikaisia vuosityöaikakokeiluita yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Näitä tärkeitä kokeiluja seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, niistä kerätään tietoa – kokeilujen päätyttyä loppuarvioinnin ja analyysien kautta pohditaan, miten opettajien työaikaa kannattaisi kehittää. Ajankohtaisen tiedon kokeiluista ja niiden etenemisestä löydät OAJ:n kotisivuilta.

Eduskuntavaalit vaikuttavat, vaikuta sinäkin! Alueyhdistyksemme järjestää vaalitapahtumia sekä ennen vaaleja, että vaalien jälkeen. Opettajajäsenten kannattaa osallistua alueyhdistyksen järjestämiin ja tukemiin tapahtumiin, kuulla sekä haastatella ehdokkaita. Jokaisella äänellä on väliä, jokainen ääni koulutuksen puolesta on tärkeä!

Hanna Iso-Kuortti
OAJ PKS puheenjohtaja

Kansanedustajaehdokkaille tapaaminen opettajien kanssa

OAJ Pääkaupunkiseudun YSI-jaos järjesti Educa-messujen yhteydessä lounastapaamisen pääkaupunkiseudun opettajien ja opetusalasta kiinnostuneiden kansanedustajaehdokkaiden kesken. Paikalla oli 130 opettajaa ja 11 ehdokasta. Ruokailun lomassa käytiin vilkasta keskustelua koulutukseen liittyvistä asioista.
Tilaisuuteen osallistuivat seuraavat ehdokkaat: Mika-Erik Walls,Mervi Katainen, Antero Eerola, Johanna Sydänmaa, Sari Sarkomaa, Pilvi Torsti, Antti Kaikkonen, Kimmo Tiilikainen, Mika Ebeling ja Sirkku Ingervo.
Tunnelmaa kohottamassa oli jousikvintetti Tapiolan Stringit.

Kansanedustajaehdokkaiden vaaliteemoihin voitte tutustua seuraavissa kohteissa

Antti Kaikkonen

Antti Kaikkonen, 44 v, Tuusula, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, valt. kand.

facebook.com/kansanedustajakaikkonen
twitter: anttikaikkonen

Sirkku Ingervo

Taistelen tasa-arvoisen maksuttoman koulutuksen, reilun perhepolitiikan ja puhtaan ilman puolesta!
Olen sitkeä koulutuksen, lähiöiden ja yksinhuoltajien puolustaja. Kokemusta jo 25 vuotta kuntapolitiikassa ja 2 kautta OAJ-valtuustossa ja HOAY:n hallituksessa.
Pidetään huolta maailman parhaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resursseista! Homekoulut kuntoon! Elämän suojelussa ihmisen ja ympäristön suojelu kulkevat käsikädessä. Heikomman puolella.
www.sirkkuingervo.fi
Fb/sirkkuingervo
Twitter@sirkkuingervo

Sari Sarkomaa
http://www.sarisarkomaa.fi
http://www.facebook.com/sarkomaasari
http://fi.linkedin.com/in/sari.sarkomaa
http://Twitter.com/sarisarkomaa