27.9.2019

Aika antaa ääni

Sunnuntaina 14.4.2019 ratkaistaan taas Suomen tulevaisuutta eduskuntavaalien muodossa. Kaikki muistanevat neljän vuoden takaa ne surullisenkuuluisat “Koulutuksesta ei leikata” -kyltit ehdokkaiden käsissä. Hallitus kuitenkin ryhtyi toteuttamaan ihan omaa visiotaan maan parhaaksi ja saimme kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksineen, ammatillisen reformin ja satojen miljoonien koulutussäästöt. Toki sitä ei käy kiistäminen, etteikö Suomi Oy tarvitsisi myöskin rakenteellisia muutoksia, mutta koulutuksen alasajo ei ole oikea tapa toteuttaa näitä muutoksia.

Vuosien 2012 ja 2019 välillä koulutuksesta on kokonaisuudessaan leikattu noin 2 miljardia euroa. On täysin selvää, että tälläisen mittakaavan leikkaukset romuttavat koulutusjärjestelmämme perustaa ja seurauksia maksetaan entistä kalliimmin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomen koulutustaso on kääntynyt laskuun ja perusopetuksen tasa-arvoistava yhteiskunnallinen vaikutus rapautuu kovaa vauhtia. Koska matalan koulutustason periytyvyys on tutkittu tosiasia, alkaa Suomella olla kiire kääntää koulutustaso ja koulutuksen arvostus jälleen nousuun. Jos vertaa työllisyysastetta 18-64-vuotiaiden ryhmässä pelkän perusasteen suorittaneiden ja korkeakoulutettujen välillä, ero on 43% vs. 86%. On aika helppo ymmärtää, miksi koulutukseen on syytä panostaa ja kuinka paljon rahaa sillä säästetään pitkässä juoksussa. Valitettavasti nykyään poliittinen pitkäjuoksu taitaa olla maksimissaan noin 1-2 vuotta.

Mitä seuraavan hallituksen tavoitelistalle sitten tulisi asettaa? OAJ on laatinut omat tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle ja olisi toivottavaa, että näitä poliitikkojen keskuudesssa riittävällä tarkkuudella tutkittaisiin. Itselleni tulee helposti mieleen monia ehdotuksia kasvatus- ja koulutuskentän ongelmien korjaamiseksi. Varhaiskasvatuksessa olisi mukava nähdä riittävä määrä päteviä varhaiskasvatuksen opettajia, toimimassa riittävän pienissä ryhmissä. Perusopetuksen opettajan näkisi mielellään saavan keskittyä enemmän opetukseen ja tukea tarvitsevat oppilaat saisivat omassa luokassa tai pienryhmässä tarvitsemansa tuen, joka heille kuuluu. Ammatillisen puolen resurssit pitäisi saada sille tasolle, että opettajat voivat antaa opiskelijoille riittävän määrän laadukasta opetusta ja ohjata oppimisprosessia oikeasti, eikä vain paperilla. Lisäksi vuosityöaikaan siirtyminen jätti joidenkin aseman toisia heikommaksi ja tähän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuloksellisuustavoitteet voisivat olla pienemmässä roolissa ja perusrahoitus suuremmassa roolissa, kun korkeakoulujen rahoitusta tarkastellaan. Nämä nyt vain muutamia huomioita, joilla arkea koulutuskentällä voisi heti helpottaa.

Sitten siihen alkuperäiseen otsikkoon, äänestämiseen. OAJ on listannut sivuilleen opettajataustaisia ehdokkaita eri puolueista. Heitä äänestämällä voi tietysti olettaa, että koulutuskentän tuntemusta löytyy ja koulutuksen puolesta ollaan valmiita tekemään töitä. Ehkäpä näin. Puolueet ovat julkaisseet omia tavoitteitaan ja niitä lukemalla voi saada jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kyseistä puoluetta äänestettyään on saamassa vastineeksi. Poliittinen muisti on kuitenkin lyhyt ja siksipä on hyvä lupausten lisäksi tarkastella aiempia tekoja. Tarkempia ohjeita en lähde äänestykseen antamaan, mutta käykää ehdottomasti äänestämässä ja ottakaa ehdokkaastanne ja hänen edustamastaan puolueesta selvää. Sitten vaan jännittämään, pysyykö takki.

Antti Karetie

OAJ Pääkaupunkiseudun 2. varapuheenjohtaja

Aika antaa ääni

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

Aika antaa ääni

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut