Pääkaupunkiseudun alueella koulut, luokat sekä lapsi- ja opetusryhmät kasvavat ja muuttuvat inkluusion vahvistuessa yhä heterogeenisemmiksi. Alueellamme kasvatuksen ja opetuksen erityispiirre on jatkuvasti kasvava kieli- ja kulttuuriryhmien lasten ja nuorten määrä. Täällä on tavallista, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetusryhmissä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten määrä on noin 30% kun koko maan mittakaavassa 90%:ssa kouluista heitä ei ole ollenkaan tai on erittäin vähän.
Olemme huolissamme näistä lapsista ja nuorista. Olemme huolissamme heidän kielensä kehittymisestä ja kotoutumisesta, mutta olemme huolissamme myös heidän opettajistaan.
Varhaiskasvatuksessa noin joka neljännellä lapsella on kielitausta muu kuin suomi. Yle uutisoi viime syksynä valoisasti alueellamme olevasta harvinaisuudesta, päiväkodista, jossa koko päiväkodin kieli- ja kulttuuriryhmien lasten osuus on 100%. Yhä useammin kuulemme myös perusopetusryhmistä, joissa kielen oppijoiden määrä on jopa 70%. suunta on huolestuttava.
Opettajille tämä tarkoittaa lisääntynyttä työmäärää. Miten saada työaika riittämään kaikkeen työhön? Miten työtä voi rajata?
Varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetus- sekä vanhempainkeskustelut ja vartit venyvät, opetus hidastuu, opetuksen tueksi on otettava esimerkiksi kuvia, jos lapsi tai nuori ei osaa lukea tai ymmärrä kieltä. Myös vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön määrä kasvaa. Vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoriaan, kun kielitaito tai kulttuurinen tietämys eivät riitä.
Opiskelijat väsyvät. Miten käy niiden opiskelijoiden, joiden kielitaito ei ole vahva? Miten heidän opiskeluaan voi tukea? Joutuuko opettaja tukemaan, opettamaan ja ohjaamaan heitä entistä enemmän?
Ammatillisen koulutuksen lähiopetus on vähentynyt, vaikka opittavaa on paljon. Lähiopetusta voi olla vain 1,5 päivää viikosta. Loppuviikko tulisi opiskella itsenäisesti – vaillinaisella kielitaidolla, ilman vanhempien tukea. Ammatilliset opettajat kokevat, etteivät ehdi tekemään työtä työajalla. Myös Yliopistot ja korkeakoulut kansainvälistyvät. Tämä tuottaa opetukselle lisäpaineita, koska opetusta annetaan yhä useammin muulla kuin suomen kielellä.
Työn kasvava kuormitus näkyy kaikilla asteilla opettajan lisääntyvänä työmääränä. Työn määrää halutaan rajata ja kaikki työ tehdä näkyväksi, työajalla tehtäväksi. Tämän vuoksi alueellamme on käynnissä määräaikaisia vuosityöaikakokeiluita yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Näitä tärkeitä kokeiluja seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, niistä kerätään tietoa – kokeilujen päätyttyä loppuarvioinnin ja analyysien kautta pohditaan, miten opettajien työaikaa kannattaisi kehittää. Ajankohtaisen tiedon kokeiluista ja niiden etenemisestä löydät OAJ:n kotisivuilta.
Eduskuntavaalit vaikuttavat, vaikuta sinäkin! Alueyhdistyksemme järjestää vaalitapahtumia sekä ennen vaaleja, että vaalien jälkeen. Opettajajäsenten kannattaa osallistua alueyhdistyksen järjestämiin ja tukemiin tapahtumiin, kuulla sekä haastatella ehdokkaita. Jokaisella äänellä on väliä, jokainen ääni koulutuksen puolesta on tärkeä!
Hanna Iso-Kuortti
OAJ PKS puheenjohtaja